tiistai 23. helmikuuta 2016

Remonttia part. 3 Wc ja jorinaa putkista...


Tässäpä meidän "orkkis" vessa...


...ja tässä toinen.


Vanha pönttö oli vuodellut joten tässäkin huoneessa kaivettiin rossipohjaa myöden, rakenneltiin uudet lattiat jne...
Olimme sikäli onnekkaita että taloon oli vedetty joskus 2000-luvun puolella, ennen asunnon hylkäämistä sekä kunnallistekniikka, että kaksi huussia.

Toisen pöntön paikalla on nyt suihkukoppi, toisen uusi pönttö.
Säästyimme kalliilta kunnallistekniikkaprojektilta ja putkien vedolta, sekä lupalippusrumbalta jos taloon ei olisi koskaan moisia tullut, talossa kun kerran oli jo nämäkin valmiina ja kaivo pihasta kuivunut jo aikaa sitten. 




Näkymä tulevasta vessasta olohuoneeseen.
Yllätykseksemme tässä oli mennyt vanha ulkoseinä joskus muinoin ja vessan seinän kohdalta löytyikin likaisten levyjen alta suuri ikkuna-aukko.
(Hirsimiehemme päätteli että alkuperäinen osa taloa ennen laajennusta voi olla hyvinkin vanha lattian kannatinhirsien tekotavasta päätellen.)

Rakensimme aukkoon hyllykön ja tapetoimme taustan kirsikkapuu- tapetilla.




Oveksi löytyi Tori.fistä vanha puinen peiliovi joka oli sympaattisen vihreä väritykseltään.










Tämä kuva on remonttivaiheesta, napsin päivänvalossa joku kerta tämänhetkisen vessan, siellä on kauniit listatkin nyt jo paikoillaan, kiitos näppärän miehen.
Vanha vihreä pikkukaappi on lähistöllä sijaitsevasta hylätystä hirsimökistä käyty ostamassa.
Ja vanha arabian posliiniallas löytyi kun etsimme netistä purettavia vanhoja rakennuksia, eräälle omistajalle soitettuamme ajelimme kauniiseen vanhaan radanvartijantaloon ja teimme kaupat, purimme listat, peiliovia, altaan, jne ja kauppaan lähti vanha rottinkituolikin, peräkärryllisestä veloitti hän satasen (suositan vanhan talon remontoijaa vanhan kierrättämiseen, nämä kun istuvat miljööseen paremmin kun uudet varaosat ja oikeasti voi vielä säästääkin ja jos ei jaksa haeskella niin onneksi nykyään on "vanhantavaran apteekkejakin") ja olimme iloisia saadessamme hyvää kierrätettyä vanhaa tavaraa, mutta samalla itkin autossa niin ihanan vanhan, ehjän ja täysin asuttavan talon purkutuomiota vain siksi että tontille saadaan jotain modernia tilalle.

Vanhassa talossa suihkukoppi on erittäin hyvä ratkaisu, säästyy monilta laatoitus-ja vesieristyshommilta ja ennenkaikkea kun suihkukopista on vedetty tuuletin ja putki ulos, suihkun jälkeen ovet pitävät kosteuden tuolla "kapselissa" ja tuulettimen käynnistyttyä se imaisee loputkin vesihöyryt ulos. Meidän koppero on lisäksi höyrykaappi mikä on ihan kiva lisä siihen asti kunnes ulkosauna on remontoitu käyttökuntoon.

Omassa mallissamme ei ollut irrotettavaa kaulusta, mies leikkasi tuon muovin etuosasta auki jotta kopin alle näkee viikkosiivouksen yhteydessä, että kaikki on hyvin ja putket siellä missä pitää.






Vanhassa  talossa kupariputki on jotenkin luontaisinta jos minulta kysytään.

Meillä on kaikki putket vedetty uusiksi, putkimies hetken ihmetteli kun lattiat olisi olleet valmiiksi auki ja silti en antanut vetää putkia lattioiden välissä puruihin haudattuna.

Olin suunnitellut kaikki viemäriputket menemään talon alla rossipohjassa, hyvin paketoituina irti talosta. Jos joskus alkaisivat vuotamaan, vuotaisivat maaperään ja säästytään vesivahingoilta, hyvin olivat paketoitu, ei mitään ongelmaa kovillakaan pakkasilla. Käyttövesiputket menevät pintavetoina, kupariputki istuu ihan hyvin ilmeeseen ja yksi huoli vähemmän, mahdollisen vesivuodon näkisi heti.



 Täällä vesiputket tulevat vessan päädystä ja kulkevat rappusten ali kohti keittiötä, kätevintä oli rakentaa rappusten alle matkan varrella olevaan "hukkatilaan" komero pyykkikoneelle ja kuivausrummulle, tämä on jotenkin looginen paikka heitellä pyykkiä pyörimään ohimennessä.
Valkoiset liukukiskoilla olevat ovet ovat netin myydään- palstalta kahdellakympillä ja entisöijän korjaama vanha pieni puinen peiliovi saman hintainen, muuten seinämä on rakenneltu täältä puretuista väliseinistä jääneistä helmiponttipaneeleista ja maalattu Sateenkaarivärien luonnonmaalilla.


sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Remontin syvin olemus-ja siitä selviytyminen....

Tässäpä kuvakooste siitä miltä intensiivinen 7 kuukauden täystiivis remonttirykäys autiotalosta muuttokuntoon (ei valmiiksi mutta asuttavaksi)  oikeasti näyttää.
Remontin syvin olemus kuvakoosteena olkaapa hyvät.


Jossain vaiheessa huomaa että käsilaukussa meikkipeilin ja huulipunan rinnalla on Leatherman, wd-40 pullo ja rullamitta.


Ulkona syömisen määritelmä -ja taso muuttuvat täysin.



Arjen luksusta on maalata ja haaveilla hyvän ystävän kanssa raksalla.


Keittiön pöytä-kuten kaikki muutkin paikat ovat täynnä työkaluja tai vähintäänkin keskeneräisiä projekteja.


...aamukaffen kylkiäiseksi hivuttautui hömppälehden tilalle tee se itse- lehti, remontoijan lehti ja Panu Kailan hittikirja...


Kaikkein suurin asia remontoidessa on ne pienet irtiotot...


...reissu museoon...


...päivä linnajazzeilla...


...rullaluistellen...


...Duudsoneita katsomassa...


...teatterimatka Helsinkiin...



...lätkämatsiin...


...uimahalliin...


...tai jonnekin ihan muualle!
Okei tajusitte jo idean.
Oikeasti tasaisin väliajoin remppahanskojen riisuminen ja pienet reissut saa mielenkiinnon pysymään projektissa-ja arjessa.
Remontin väkisin puurtaminen on kun söisi purkkaa nälkäänsä-eipä paljon naurata.

Huomattiin että jo viikonloppureissu muissa ympyröissä sai remonttivarpaan vipattamaan ja sitä oikein sormet syyhysi sorvin ääreen.


 Muita remontin keskellä ihastuttaneita, vihastuttaneita ja naurattavia asioita;


Suoristusrauta sujuvasti käsisirkkelin vieressä (yksi remonttimies tuota pyöritteli ja kysyi mikäs vempain tämä on :D)


Mulla aamurutiineihin kuuluu hampaidenpesun sivussa meikkivoide, kissarajaukset ja ripsiväri -aina, siis aina. Ainoastaan kipeänä en meikkaa.
Usein mun turhamaisuudelle naureskeltiin, että kuin sä viittit raksalle meikata kun oot kuitenkin pölyssä ja sonnassa, tai että tehän ootte ollu ikuisuuden yhessä ja sä se sitten jaksat tälläytyä.


Mun blondin logiikalla jos on ollut toistakymmentä vuotta yhdessä ja se ensihuuman särmä hioutunut pyöreille kulmille niin eikös sillon just oo tärkeämpää yrittää miellyttää sitä toista ja edes vähän antaa turhamaisuuden kukan kukkia... 


Remontin pölyn, hien ja bodaamisen vastakohtana huulipuna, kiharat ja korkkarit tuntuu vieläkin enemmän ihanalta turhuudelta!
Puhumattakaan kampaajan tuolissa istumisesta, vaikkakaan kampaajan ilmeestä päätellen hän ei olisi halunnut kuulla enää yhtään tarinaa starkin valikoimien mahtavuudesta, oikean jiirisirkkelin löytämisen vaikeudesta tai miehen vääntämistä upeista kannakkeista.



Muita huomioita; 


 Aamukahvi posliinimukista maistuu raksallakin hyvältä...



...aina jotain paikkaa kolottaa tai jomottaa...


...rapatessa roiskuu...


...Grilliin viikoksi unohtuneet nakit ei ole katastrofi vaan ylpeä emäntä esittelee naapurille kuinka on löytänyt näin mahtavia käsintehtyjä makkaroita jotka oikeasti homehtuu ilman lisäaineita, viimeksi ne hookkandblööt ei edes homehtunut muovikuoriinsa hajapäisen emännän jäljiltä....


...mutta silti tämä ekohippi, lähiruoka-luomu-mutsi oppi höllään pipoa sen verran että egen juusto satunnaisesti ei enää aiheuttanut minkäänlaista morkkista. Joskus nääs saa oikasta kuhan ei jää tavaks...


...torkku ajastin tuntuu ihanalta ja merkittävältä keksinnöltä...


...väsynyt huumori muuttuu vieläkin väsyneemmäksi...




...luovuus nousee ihan uusille leveleille, jos juhannusaattona rappausinnon iskiessä rautakauppa on kiinni ja muurauslapio rikki niin anopin lahjuspöytähopeatkin käy vallan mainiosti. (kunhan ei kerrota kelleen).


...sitä huomaa että kun muut kauhistelee pienen hylkeennäköisen koiranpennun tuomista keskelle raksaa...


...antaa piupaut muiden mielipiteille ja huomaa että tuo pieni pallo on juurikin se hahmo joka tuo uutta boostia, nauruja, haleja ja hyvää mieltä jokaiseen raksapäivään ja vastoin muiden kauhisteluja meneekin kuin siivellä kaikessa muussa tohinassa. Ihana pieni pallo!








 ...Sitä huomasi myös että toi mies on aikas ihana-oikeesti.
Kun emäntä hankki liian isoja mööbeleitä, suostui hän pienen jupinan jälkeen lopulta kerran purkamaan eteisen väliseinän ja kerran tekemään ulkoseinään reiän...



 Miehen puhelimesta löytyi tälläinen kuva tekstillä; "äiti opettaa; -halvimmat tuotteet on aina alimpana"
(Oikeasti me haettiin juniorin kanssa tuolta alta hänen pudonnutta superpalloaan)


...ennenkun muutimme edes sisään oli täällä pidetty kolmet bileet, raksankin keskellä kannaattaa joskus vähän höllätä, ketään tuskin haittaa sirkkeli nurkassa kunhan on hyvä flow.
Sitäpaitsi se sai tämän töllin tuntumaan kodilta, rakkaat ihmiset, oma kädenjälki, monet talkoot ja usea ilta haahuillen ja suunnitellen tapetteja, maaleja ja materiaaleja....


 Eräänä aamuna postia hakiessa hieraisee silmiä, sieltä sateenkaaren päästä todellakin löytyy oma aarre.
 Huokaisee vision osuneen oikeaan, täällä on hyvä olla, täällä saa kaikkien ideat kukkia.
Juuri nyt meillä on yksi kappaletta Royal Enfieldin prätkää keskellä olohuonetta, mies rakentaa kesäksi menopeliä, lapset paukuttaa rumpuja huoneessaan niin että sammalet rapisee hirsien välissä -oma tupa oma lupa.